Skip to content Go to main navigation Go to language selector

Saab 37 Viggen

Saab 37 Viggenin kehitystyö alkoi 1960-luvulla. Se oli yksipaikkainen kone, joka oli tarkoitettu Lansenin ja Drakenin korvaajaksi. Operatiivinen vaatimus hyvin lyhyestä nousu- ja laskeutumismatkasta johti siihen, että Viggeniin tuli ns. canard-siivet deltamuotoisten pääsiipitasojen etupuolelle. Ratkaisu oli tuolloin ainutlaatuinen.

Category and tags

Koneessa oli myös mahdollisuus moottorin suihkuvirtauksen kääntämiseen eteenpäin laskeutumismatkan lyhentämiseksi. Viggen oli myös Euroopan ensimmäinen lentokone, jossa suunnistaja oli korvattu keskustietokoneella, johon oli integroitu moderni elektroniikkajärjestelmä. 

Kone lensi ensilentonsa 8.2.1967 lentäjänään Erik Dahlström. Ensimmäinen kone, AJ 37, toimitettiin Ruotsin ilmavoimille vuonna 1971. Viggenistä kehitettiin viisi versiota: AJ 37 (rynnäkkö- ja hävittäjäkone), SK 37 (koulutus- ja häirintäkone), SH 37 (meritiedustelu), SF 37 (valokuvatiedustelu) ja JA 37 (hävittäjä- ja rynnäkkökone). JA 37 -versiota, joka oli käytännössä täysin uusi lentokone, pidettiin usean vuoden ajan Euroopan tehokkaimpana hävittäjänä.

Viimeinen Viggen, JA 37, toimitettiin 29.6.1990. Kaikkiaan Saab 37 Viggen -konetta valmistettiin 337 kappaletta. Syksyllä 2005, 38 vuotta ensilentonsa jälkeen, Saab 37 Viggen poistettiin aktiivipalveluksesta Ruotsin ilmavoimissa. Koneyksilöitä on nähtävissä museoissa sekä Ruotsissa että muissa maissa.

Viggenillä on myös yhteys Suomeen. 1960-luvun puolivälissä Valmet ja Saab solmivat sopimuksen niittien toimittamisesta 150 Viggeniin. Saab tilasi Valmetilta lisäksi Viggenin nokkapaneeleita.

Tiedot ja suorituskyky:
Moottori: SFA RM 8B, 125 kN jälkipolttimella
Suurin lentoonlähtöpaino: 18 800 kg
Suurin nopeus: Mach 2
Lakikorkeus: 15 000 m