Skip to content Go to main navigation Go to language selector

Hyötyä yhteiskunnalle niin 5G-laitteissa kuin lääketieteen diagnooseissa

Category and tags


aalto1.png

Saabin ja Aalto-yliopiston tutkimusyhteistyöprojektien parissa työskentelee tohtoriopiskelijoita, jotka ovat Saab Finlandin palkkaamia, mutta suurin osa heidän työajasta kuluu Aalto-yliopistolla tutkimustyön parissa. Näin toisaalta turvataan opiskelijoiden taloudellinen tilanne tohtoriopintojen ajan ja toisaalta luodaan polkua vakituiselle urakehitykselle Saabilla. Malli mahdollistaa yrityksen tuotekehityksen toimintatapojen oppimisen jo opintojen aikana. Tohtoriopiskelijamme Henri ja Lassi kertovat tarkemmin tutkimusaiheistaan.

Henri Kähkönen aloitti tutkimuksensa millimetriaaltoalueen antenniryhmistä jo diplomityössä, jonka teki Aalto-yliopistolle yhteistyössä Saabin kanssa. Nyt Kähkönen jalostaa tutkimusta eteenpäin Industrial PhD -opiskelijana. Tarkoitus on selvittää, miten millimetriaaltoalueen antenneja voidaan hyödyntää elektroniikassa. Toisin sanoen Kähkönen tutkii viestintää erilaisten laitteiden välillä.

”5G-alueen mobiiliverkoissa hyödynnetään tätä samaa teknologiaa. Kun 5G tuo millimetriaaltoteknologiaa kuluttajalle ja mobiililaitteisiin, meidän tekemämme teoreettisen tutkimuksen pohjalta pystytään kehittämään laitteita, jotka pienillä muutoksilla toimivat niin Saabin kuin kuluttajan konteksteissa. Tutkimuksemme on siis hyödynnettävissä myös laajemmin yhteiskunnassa”, kertoo Kähkönen.

aalto3.jpg

Myös Lassi Meronen teki jo diplomityönsä yhteistyössä Saabin kanssa, ja jatkaa tutkimustaan neuroverkoista väitöskirjatyössään.

”Vaikka neuroverkkojen ennusteet ovat pääosin tarkkoja, ovat ne huonoja arvioimaan omaa epävarmuuttaan. Toisin sanoen, vaikka 99 % ennusteita olisi oikeita, neuroverkko ei osaa kertoa, mikä 1 % ennusteesta on epävarmaa, vaan on hyvin itsevarma kaikista tekemistään ennusteista,” avaa Meronen.

”Helpommin tämä on käsitettävissä esimerkiksi lääketieteen kautta. Jos oireiden perusteella tekoäly tekee automaattisia diagnooseja, joista 99 % on oikein ja 1 % epävarmaa, mutta emme tiedä mitkä diagnooseista ovat epävarmoja, joudumme tarkastamaan ne kaikki lääkärillä. Teen siis työtä sen eteen, että tekoäly oppii itse tunnistamaan, missä osassa sen ennusteissa on epävarmuutta, eli kertomaan, mitkä näistä diagnooseista tulisi lähettää lääkärin tarkastukseen. Usein tällä yhdellä prosentilla ei niin ole väliä, mutta lääketieteen diagnoosien kaltaisissa kriittisissä sovelluksissa epävarmuus ei ole hyväksyttävää”.

Saabille hyötyä tekoälyn päätösten epävarmuuden arvioinnista on erityisesti elektronisen puolustuksen kontekstissa. Esimerkiksi automaattisissa puolustusjärjestelmissä ei voida hyväksyä edes prosentin epävarmuutta.

in-control-intuitevely.jpg

”Mieluummin tekoäly voisi sitten ilmoittaa, että en tiedä – tarvitsen ihmisen apua. Tutkimuksemme tekoälyn epävarmuuden arvioinnista on sovellettavissa Saabin ja elektronisen sodankäynnin lisäksi myös muualla yhteiskunnassa – paitsi aiemman esimerkin mukaisesti lääketieteessä, myös esimerkiksi itseohjautuvien autojen päätöksenteon ennustamisessa. Jos auto olisi jossain tilanteessa epävarma päätöksestään, voisi se esimerkiksi pysähtyä ja siirtää päätöksenteon ihmiselle.”

Kähkösen ja Merosen lisäksi Industrial PhD opiskelijoina tällä hetkellä ovat Kalle Spoof, joka tutkii mikroelektroniikkaa ja radiovastaanottimia, sekä Jouko Kinnari, joka tutkii pieniä, hajautuneita sensorijärjestelmiä ja erityisesti droonien hyödyntämistä havainnoinnissa.