Eteen työnnetyssä tukikohdassa varmistetaan ilmavoimien käytettävyyttä
Ilmavoimat ympäri maailman osallistuvat entistä useammin kansainvälisiin tehtäviin, kuten luonnonkatastrofien jälkeisiin tukitehtäviin tai kriisinhallintaoperaatioihin. Kun tähän lisätään jokapäiväinen vastuu alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta, on helppo havaita uusien suorituskykyvaatimuksien olevan entistä ajankohtaisempia. Jatkuva haaste toimia asymmetristen turvallisuusuhkien ympäristössä kasvattaa joustavuuden ja liikkuvuuden merkitystä.
Yksi ilmavoimien tärkeimmistä elementeistä on käytettävyys. Hätätilan sattuessa tehtäviä on kyettävä suorittamaan nopeasti ja joustavasti. Siirrettävien lentotukikohtien avulla ilmavoimat saavat kyvyn organisoida toimintaansa kansallisten ja kansainvälisten tehtävien vaatimuksien mukaisesti nopeasti ja lähempänä tehtäväaluetta. Tämä mahdollistaa tehokkaamman toiminnan. Siirrettävät tukikohdat vaativat kuitenkin tehokkaita lentokoneen tuki- ja huoltoratkaisuja.
Saabin Deployable Aircraft Maintenance Facility (siirrettävä lentokonehuoltokeskus) koostuu huoltokoneista ja kenttähallista, joiden avulla huoltosuorituskyky kenttäolosuhteissa paranee. Sen sijaan, että hävittäjä tai helikopteri joudutaan aina lähettämään takaisin varsinaiseen lentotukikohtaan, huoltotoimet voidaan suorittaa eteen työnnetystä tukikohdassa. Tämän tuloksena ilmavoimien kaluston käytettävyys ja suorituskyky kasvaa.
”Siirrettävien lentotukikohtien avulla ilmavoimien operatiivinen suorituskyky kasvaa niin harjoituksissa kuin tosioperaatioissa”, sanoo Christoffer Rashdan, Saabin liiketoiminnan kehitysjohtaja.
Helppo, liikkuva ja joustava
Toimintavalmis lentokonehuoltohalli on varastoitu kontteihin. Asennettuna se tarjoaa saman toimintakyvyn kuin kiinteäkin huoltohalli. Ratkaisu on suunniteltu joustamaan asiakkaan tarpeiden mukaan ja se perustuu modulaarisuuteen ja skaalattavuuteen.
“Operatiiviset vaatimukset vaativat tämän kaltaista suorituskykyä tehtävän aikana. Yksikkö on nopeasti asetettu ja toimintavalmis pienempiin toimintoihin. Kun lisää materiaalia ja kalustoa on saatu paikalle, niin suorituskyky kuin käytettävyys kasvavat, samoin kuin yksikön kestävyyskin”, Christoffer selvittää.
Ratkaisu on suunniteltu mahdollistamaan eteen työnnetyn tukikohdan asettamisen alle 48 tunnissa. Kokonsa ansiosta siinä voidaan huoltaa lähes kaikkia sotilaslentokone ja -helikopterityyppejä. Järjestelmä voi olla asennettuna yhtäjaksoisesti peräti kolme vuotta ilman suurempia huoltovaatimuksia. Se voidaan myös asentaa ja purkaa kymmenen kertaa ilman suurempia huoltoimenpiteitä.
Työpaikka, jonka ominaisuudet todistetusti pelastavat ihmishenkiä
Eteen työnnetyt tukikohdat ovat haavoittuvaisia. Tästä syystä on tärkeää suojella henkilöstöä, lentokoneita ja kalustoa mahdollisilta uhilta. Tukikohdan ja sen kaluston suojelemiseksi edistyksellisiltä sensoreilta, kuten lämpöhakuinfrapunilta ja -tutkilta, ratkaisuun on integroitu monispektrinen naamioverkko.
”On todistettu tosiasia, että multispektrisellä naamioinnilla suojaaminen pelastaa ihmishenkiä taistelutilanteessa”, Christoffer sanoo.
Kyky edetä ja ryhmittyä uudelleen turvallisesti ja joustavasti on keskiössä kansallista itsenäisyyttä suojellessa, luonnonkatastrofialueilla avustaessa, kriisinhallintaoperaatioon osallistuessa tai harjoiteltaessa. Varsinkin kun operaatioalue saattaa olla laaja sekä maasto hankala ja tuntematon.
”Liikkuvuus ja joustavuus voivat olla ratkaisevia ihmishenkien turvaamisessa. Ruotsin ilmavoimat on käyttänyt tätä konseptia jo useissa tehtävissä ja kansainvälisissä harjoituksissa”, Christoffer toteaa.
Muut Libyan Unified Protector -operaatioon vuonna 2011 osallistuneet valtiot olivat vaikuttuneita Ruotsin ilmavoimien merkittävästä huoltosuorituskyvystä, jonka eteen työnnetyn tukikohdan ratkaisut tarjosivat. Ruotsalaisilla oli operaatiossa käytössä 30 prosenttia pienemmät henkilöstö-, huoltojärjestelmä- ja varaosaresurssit moniin muihin maihin verrattuna.
“Alle vuorokausi oli ehtinyt kulua Ruotsin hallituksen päätöksestä osallistua Unified Protector -operaatioon, kun ensimmäiset Ruotsin ilmavoimien yksiköt laskeutuivat jo Naton Italiassa sijaitsevaan Sigonellan tukikohtaan, josta kansainväliset joukot operoivat”, Christoffer kertoo.
Toimintavalmiin huoltokeskuksen konseptia on käytetty myös International Security Assistance Force -operaatiossa (ISAF) Afganistanissa, jossa sitä käytettiin Ruotsin ilmavoimien UH60M Blackhawk -lääkintäevakuointihelikopterin (CSAR) tukikohtana. Lisäksi Yhdistyneiden kansakuntien MONUC-rauhanturvaoperaatiossa Kongossa vuonna 2010 sekä Adeninlahden suojaustehtävissä on siirrettävä tukikohta miehistöineen palvellut Agusta Westland 109 -helikopterin tarpeita.