Skip to content Go to main navigation Go to language selector

Saabin salainen huone: Maanalainen tehdas

Yksi Ruotsin kaikkein salaisimmista huoneista on louhittu syvälle Linköpingin peruskallioon: Saabin maanalainen tehdas. Tässä maanalaisessa tuotantolaitoksessa oli tilaa tuhannelle työntekijälle, ja sen tarkoituksena oli turvata Ruotsin ilmailuteollisuuden toiminta toisen maailmansodan aikana.

Category and tags

1-47.jpg

Syvällä vuoren uumenissa oli yksi Ruotsin tarkimmin varjelluista tiloista: Saabin maanalainen tehdas, jossa on tilaa tuhannelle työntekijälle. Tilat rakennettiin varmistamaan Ruotsin ilmailuteollisuuden jatkuminen toisen maailmansodan aikana. Valokuva: Åke Lärkert.

 

Toisen maailmansodan kuluessa Saab ja Ruotsin ilmavoimien hallintovirasto (KFF) laativat yhdessä salaisen suunnitelman: Saabin perinteisen tehdasalueen alle Linköpingin Tanneforsiin rakennettaisiin yli 30 metrin syvyyteen kokonainen tehdas.

Pelkona olivat ilmahyökkäykset ja Ruotsin mahdollinen ajautuminen mukaan sotaan – Natsi-Saksa oli vuonna 1940 miehittänyt jo naapurimaat Norjan ja Tanskan. Maanalainen tehdas turvaisi Saabin kyvyn jatkaa lentokoneiden valmistusta myös kriisitilanteessa. Ilmanvaihto suunniteltiin jopa kaasuhyökkäyksen kestäväksi.

Rakennustyöt sodan aikana

Rakennustyöt alkoivat sodan aikana maaliskuussa 1943, ja joulukuussa 1945 koko valtava kompleksi oli valmis ja työntekijät pystyivät aloittaa työnsä. Sota oli jo ohi, mutta tehdas oli merkittävässä roolissa myös sen jälkeen sekä kylmän sodan aikana. Saab vastasi rakennustöistä, mutta KFF omisti tehtaan ja vastasi sen kustannuksista vuoteen 1968 saakka, minkä jälkeen tehdas siirtyi Saabin omistukseen.

Tehdastiloihin vievä hissi on yhä jäljellä. Kun se otettiin käyttöön vuonna 1945, se oli Ruotsin pisin hissi. Hissille päästäkseen pitää kulkea kolmen ilmahyökkäyksen kestävän oven kautta. Maanalainen tehdaskompleksi oli pitkään tarkoin varjeltu salaisuus, ja vielä nykyäänkin vain harva yhtiön ulkopuolinen on sen nähnyt.

1-62-crop.jpg
Maanalainen tehdas oli pitkään tarkoin varjeltu salaisuus, ja sen koko ei näkynyt maan päälle mitenkään. Tässä on henkilöstön sisäänkäynti maanalaiseen tehtaaseen. Valokuva: Åke Lärkert.

Neljän jalkapallokentän kokoinen

Numerotiedot antavat käsityksen hankkeen kokoluokasta. Lattiapinta-ala on yli 20 000 neliömetriä, mikä vastaa neljää jalkapallokenttää. Tehtaan tieltä räjäytettiin pois noin 146 000 kuutiometriä graniittia, ja pois kuljetetusta kiviaineksesta syntyi kokonainen kukkula lentokentän viereen. Vuoren sisään louhittiin tilat ohutlevy- ja koneenrakennusverstaalle ja konevasaralle sekä henkilöstön ruokailu- ja sosiaalitilat sekä toimistotilat. Maan alla saattoi työskennellä yhdessä vuorossa 1 000 henkeä.

Ilmanvaihto järjestettiin pumppaamalla ilmaa vuoren sisään, ja tavoitteena oli luoda maan terveellisimpiin kuuluva työympäristö. Se oli kuitenkin oma erityinen maailmansa, maan alla eristettynä auringonvalosta ja maailman tapahtumista. Joskus työntekijät tekivät toisilleen jekkuja ja muuttivat ulkoilman lämpötilaa ja sääolosuhteita näyttävien mittareiden kalibrointia: lukemat voivat olla mitä tahansa sateesta ja kylmästä ilmasta auringonpaisteeseen ja yli 20 asteen lämpötiloihin. Yhtiössä oli myös omanlaisensa hierarkia, joka näkyi asenteena maan alla työskenteleviä kohtaan – monen mielestä maan pinnalla olevissa tuotantolaitoksissa oli mukavampi työskennellä.

2a-68-crop.jpg
Maanalaisen tehtaan "luolaksi" kutsuttu tila. Koko tehdaskompleksin lattiapinta-ala on yli 20 000 neliömetriä, mikä vastaa neljää jalkapallokenttää. Valokuva: Å. Andersson.

Muuttaminen varastotilaksi

Vuosien mittaan supervaltojen jäiset välit alkoivat lämmetä. 1990-luvun alussa Saksat yhtyivät ja Neuvostoliitto hajosi. Kylmä sota loppui ja maanalaisen tuotantotilan tarve väheni huomattavasti. Vuosituhannen vaihteessa maanalainen tila muutettiin varastoksi.