Sensoritutkimus tekee käännöstä kohti ohjelmistopuolta
Saab ja Aalto-yliopisto aloittivat tutkimusyhteistyönsä puolitoista vuotta sitten. Työ sensoritutkimuksen parissa on käynnistynyt vauhdikkaasti. Aalto-yhteistyön ohella Saab on avannut Teknologiakeskuksen Tampereelle, jossa työskentelee tänä päivänä jo lähes 20 insinööriä uusimpien tutka-alan haasteiden parissa. Miten pysyä aallonharjalla jatkuvasti kehittyvällä alalla, jossa suurvallat käyttävät vuosittain koko ajan suuremman osan budjetistaan pyrkiäkseen välttämään tutkanäkyvyyden?
Tätä kysymystä käsitelläkseen Saab ja Aalto-yliopisto järjestivät 22.8. Hanasaaressa tilaisuuden, jossa molempien toimijoiden tutkijat pääsivät kertomaan viimeisistä haasteista sensoritutkimuksen saralla.
Yksi päivän puhujista oli Saabin tutkimusjohtaja Pontus de Laval, joka on aikoinaan aloittanut työuransa tutkateknologian parissa, opiskeltuaan ensin aiheen tiimoilta tohtoriksi Ruotsin Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta. De Laval johtaa tätä nykyä koko Saabin maailmanlaajuisesti korkealuokkaista tutkimustoimintaa.
”Koen kvanttitutkat erittäin mielenkiintoisiksi innovaatioiksi”, de Laval sanoo. ”Olemme vasta alussa niiden toiminnallisuuksien tutkimisessa, mutta niiden taustamekanismit tunnetaan jo hyvin. Aalto-yhteistyö antaa meille loistavan mahdollisuuden kehittää osaamistamme tälläkin osa-alueella eteenpäin.”
Suomessa tämä tutkimus on vasta aluillaan – esimerkiksi Aalto-yliopistossa.
Ohjelmiston rooli kasvaa tutkimuksessa
Kvanttitutkien ohella sensoritutkimuksessa on käynnissä tällä hetkellä suuri hyppy kohti ohjelmistopohjaista tutkakuva-analyysiä. Käytännössä päätöksenteossa pyritään jatkuvasti nopeampaan ja tarkempaan toimintaan entistä haastavammassa toimintaympäristössä, ja tästä syntyy täysin uusia haasteita myös sensorien tuottaman datan tulkinnan osalta.
Nyt pohditaan kysymyksiä, kuten miten typistää tutkajärjestelmien reagointiaika millisekunteihin, kuten on tarpeen vaikkapa ballistisilta ohjuksilta turvautuessa? Entä miten tunnistaa lintuparven joukossa lentävä miehittämätön lennokki?
Erottelu- ja tunnistuskyky vaatii tutkilta äärimmäistä kykyä oppia ja kehittyä havaitsemaan suuresta määrästä dataa juuri tiettyyn tarkoitukseen määritettyjä kohteita. Sensoritutkimuksen piirissä sanotaankin, että vaikka aina tulee olemaan tarvetta itse fyysisiä laitteita suunnitteleville ja rakentaville insinööreille, suurin osa uusista alalle saapuvista asiantuntijoista onkin ohjelmistopuolelta. Erityisen totta tämä on tekoälytutkimuksen saralla.
Pohjoismaiden edelläkävijäasemaa tekoälyssä tukeakseen, Saabinkin pääomistajiin kuuluva Wallenbergin suku aloitti vastikään laajan Wallenberg AI Autonomous Systems and Software -tutkimusohjelman, jossa valjastetaan laaja katras tutkijoita työskentelemään tekoälykysymysten parissa.
”Olemme aloittaneet Saabilla ohjelmistopuolen kehitysohjelman, sillä se on selkeästi yksi tärkeimmistä edistyksen kohteista modernissa sensoritutkimuksessa. Tämän vuoksi tulemmekin myös Saabilla näkemään entistä suuremman fokuksen ohjelmisto- ja tekoälytutkimuksen puoleen”, de Laval mainitsee.
Saab sijoittaa peräti 25 prosenttia liikevaihdosta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Aalto-yliopiston kanssa tehty yhteistyö on tärkeä osa Saabin maailmanlaajuista tutkimusverkostoa, ja nyt tutkimuksen käynnistyttyä kunnolla Saab on entistä valmiimpi varautumaan tulevaisuuden haasteisiin maassa, merellä ja ilmassa.