Lintujahtia uudella tavalla

Jos Instagram-tilimme seuraajilta kysytään, miksi he ovat ryhtyneet seuraamaan Saabia, monet heistä sanovat varmaankin syyksi hienot valokuvat hävittäjistä. Saab syntyi 1930-luvulla nimenomaan lentokonetehtaaksi, ja kauniiden lentokoneiden muotoileminen on osa meidän perimäämme. Ja on pakko myöntää, että julkaisemme Instagramissa melko usein ”julistemaisia” kuvia näistä teräslinnuista. Osan näistä kuvista on ottanut visuaalisen viestinnän päällikkö, valokuvaaja Linus Svensson ja Saabin valokuvaaja Stefan Kalm. Kun juttelimme Linuksen kanssa, oli hänellä äskettäin ollut tilaisuus lentää uuden brasilialaisen Gripen E:n vierellä ja yläpuolella – ylösalaisin – ja kuvata tämä lähes ikoninen kuva Brasilian uudesta maanpuolustajasta.

Hyvät kuvat eivät synny sattumalta

Lentovalokuvaamisessa ei voi luottaa satunnaisiin onnekkaisiin kuviin, eikä kuvaustulos riipu pelkästään valokuvaajasta. Kaiken a ja o on koko lentäjäryhmän sitouttaminen tehtävään ja yksityiskohtainen ohjeistaminen, Linus selittää.

”Suunnittelu on lentovalokuvauksessa äärimmäisen tärkeää. Toisin kuin lähes kaikissa muissa kuvauslajeissa, en pysty vapaasti liikuttamaan ja kallistamaan kameraa tai edes päätäni haluamaani suuntaan. Halutun tuloksen saamiseksi kuvaajan on oltava samalla aaltopituudella lentäjien kanssa – ja samalla varmistettava, että yhtiön lennolle asettamat vaatimukset täyttyvät.”

Tämä tarkoittaa, että lentäjä on yhtä lailla osa kuvaamista. Kuvaaja voi kuvata vain sen, minkä lentäjä hänen kameransa eteen tuo.

”Useimmat suorittamamme lennot ovat koelentotyyppisiä, tarkoitettu koneiden uusien materiaalien ja koneisiin tehtyjen päivitysten testaamiseen. Joskus pääsemme mukaan Gripen D:n tai suihkuharjoituskone SK60:n takapenkille dokumentoimaan tällaisia lentoja.”

Kuin johtaisi suihkukonetta – ja sen koko ympäristöä

Aina ennen nousua on käyty läpi perusteellinen tehtävänjako. Kun sitten lopulta on valokuvaussession aika, Linuksesta tulee kaikki koneet käsittävän orkesterin kapellimestari.

”Tämä tarkoittaa, että pääsen suunnittelemaan kompassisuunnat sopivien kuvauspaikkojen löytämiseksi. Pääsen siis melko vapaasti kertomaan mitä tehdään, esimerkiksi ”lennä koilliseen 45 asteen kaarroksena.” Tämä tarkoittaa, että kaiken pitää osua tarkasti kohdalleen.”

Hän jatkaa:

”Valokuvaajana pyrin aina löytämään kuviini mahdollisimman paljon vaihtelua. Onnistuneen kuvaussession tuloksena pitäisi syntyä kuvia, jotka näyttävät kuin ne olisi otettu eri tilaisuuksista. Luonnokset ovat hyvä apuväline, ja esittelen tavallisesti lentäjille karkeita luonnoksia tehtävänjaolla. Mutta vaikka lennon tuloksena olisi vain yksi hyvä kuva, se on silti kaiken tämän vaivan arvoista.”

Toinen tapa tuoda vaihtelua kuviin ovat taustat. Voisi kuvitella, että lentokonekuvauksille paras mahdollinen tausta olisi kirkkaan sininen taivas. Vaan mietitäänpä uudelleen.

“Ilman pilviä on vaikea saada kuvaan syvyysvaikutelmaa. Siksi haluan mielelläni saada kuviini mukaan pilviä. Kun olimme kuvaamassa brasilialaista Gripen E -konetta, huomasimmekin taivaanrannassa pilviä. Suuntasimme sinne ja Henrik Wänseth – lentäjä, jonka koneessa olin – vei meidät suoraan brasilialaiskoneen yläpuolelle jättäen meidät ylösalaisin muutaman sekunnin ajaksi. Siinä se oli: hetki, jota olin odottanut. Lähestyimme ja lopulta… naps! Joskus sitä tietää heti ottaneensa täydellisen valokuvan. Se tunne sai ihoni nousemaan kananlihalle. Heh, sama tapahtuu nytkin kun puhun siitä.”

”Vaikeinta on saada valaistus juuri oikeaksi. ”Tavallisessa” valokuvauksessa tiedät, missä aurinko tai muu käyttämäsi valonlähde on. Mutta pilvien yläpuolella, kun koko ”studio" kieppuu ympäri, kuvista tulee helposti yli- tai alivalottuneita.”

Mitkä ovat mielestäsi suurimmat haasteet suihkuhävittäjien kuvaamisessa?

”Jos joitakin yksittäisiä tekijöitä pitää nimetä, sanoisin, että g-voimat ja lasin läpi kuvaaminen. Jokainen valokuvaaja tietää, kuinka vaikeaa ikkunan läpi kuvaaminen on. Autossa voit aina avata ikkunan ja ottaa teräviä kuvia ilman turhia heijastuksia. G-voimat ja lentosuunnat muodostavat nekin ongelman, sillä toisinaan g-voimat saavat pääni sekaisin ja joskus taas pystyn tuskin pitämään kamerasta kiinni. G-voimat vaikuttavat myös kameran sijaintiin: objektiivilla on tietty alue, jossa voi välttää auringon heijastukset ja terävyysongelmat ohjaamokuvun läpi kuvattaessa. Toinen ongelma on kuvaaminen maskin kanssa, mutta siihen tottuu.

Kuinka paljon muokkaat kuviasi?

”En kovinkaan paljon. Osa filosofiaamme on toimintamme ja tuotteittemme dokumentointi. Näin ollen haluamme näyttää ne sellaisina kuin ne todella ovat."

Uusin kuva brasilialaisesta Gripen E:stä on kerännyt paljon kehuja. Mitä ajattelet näistä reaktioista?

”Totta kai se imartelee. Tämä on kuitenkin tiimityötä. Enkä tarkoita vain lentäjäryhmää vaan kaikkia, jotka ovat tähän työhön osallistuneet. Erityisesti kollegaani Stefania, joka on ollut mentorini ja valmentajani siitä lähtien, kun aloitin työni Saabilla. Tunnen suurta nöyryyttä tämän tehtävän edessä ja olen kiitollinen, että minulle tarjottiin tätä työtä. Olla osallisena tällaisessa on todellakin kunnia.”

Valokuvauskalusto

Kamera: Canon 5DR, siinä on juuri oikea paino–laatusuhde. Hasselblad olisi tietysti ensimmäinen valinta, mutta en usko, että jaksaisin pidellä sitä tiukassa kaarteessa. Toivoisin todellakin löytäväni kevyen peilittömän kameran, jossa on hyvä jatkuva kuvausnopeus.

Objektiivi: Canonin 24–105 mm:n objektiivi toimii hyvin ja on todella monikäyttöinen. Voin ottaa mukaani vain yhden objektiivin, ja mahdollisuus kuvata sekä laajakulma- että lähikuvia on todella palkitsevaa. Jos olisin vahvempi, valitsisin Sigman 105 mm:n objektiivin – mahtava terävyys, mutta se on todella painava.