Valokuvakilpailun voittaja viihtyy lentokentän ja koneiden parissa
Saab järjesti kesällä ilmailualan ykköstapahtuma Turku Airshow 2019:n yhteydessä valokuvakilpailun. Lukuisten osanottajien korkealaatuisista kuvista voittajaksi valikoitui lopulta turkulainen Jari Rajala. Voittajaotoksen napannut Rajala on tuttu näky ihastelemassa koneita ja laskuvarjohyppääjiä Turun lentokentän liepeillä, ja syyskuussa hän pääsi tutustumaan Saabin lentokonetehtaaseen Linköpingissä.
Jari Rajala tutustuu innostuneena tuotantolinjalla työskentelyn yksityiskohtiin Saabin lentokonetehtaalla Linköpingissä. Vaikka kaikki työohjeet, osaluettelot ja piirustukset löytyvät Gripen-linjastoilla nykyään tietokoneelta, varsinainen työ tehdään edelleen monelta osin käsin. Paperisia piirustuksia ei Gripenin valmistuksessa itse asiassa käytetä enää lainkaan, vaan kaikki suunnittelu tehdään 3D-mallintamisella, mikä on entisestään nopeuttanut koneen valmistusprosessia.
Saab järjesti jo kolmatta vuotta peräkkäin Suomessa valokuvakilpailun kesän lentonäytöksen yhteydessä. Turku Airshow 2019 -valokuvakilpailun lukuisista osanottajista ja korkealaatuisista kuvista voittajaksi valikoitui lopulta Jari Rajala. Osana kaksipäiväistä palkintomatkaa Rajala pääsi tutustumaan Gripenin kotipesään, eli Saabin Linköpingin tehtaisiin.
”Saabin henkilöstö perehdytti organisaatioon ja sen valmistamiin tuotteisiin hyvin kattavasti ja asiantuntevasti. Lentokoneista jäi siinä kohtaa päällimmäisenä mieleen turvaa tuova ’kaiken näkevä’ GlobalEye”, Rajala kertoo.
Koelentokeskuksessa Rajala pääsi tutkimaan Gripen C:tä ja D:tä ulkoa ja sisältä sekä tutustumaan läheltä seuraavan sukupolven Gripen E -hävittäjän lentäviin yksilöihin. Yhtenä ensimmäisistä suomalaisista hän näki myös ensimmäisen Ruotsille toimitettavan Gripen E -hävittäjän. Vierailunsa aikana Rajala sai myös mahdollisuuden hypätä oikean hävittäjän ohjaamoon ja kokea koneen ketteryyden lentosimulaattorissa.
Simulaattori kuin oikea Gripen E
Koelentokeskuksesta siirryttiin simulaattorikeskukseen, josta löytyvät simulaattorit mallintavat täysin Gripen E:n oikeita järjestelmiä ja ominaisuuksia. Myös simulaattoriohjaamo koostuu samoista näytöistä ja laitteista, kuten oikeassakin koneessa. Kyseinen simulaattori on koelentäjien ahkerasti käyttämä ja sillä on tärkeä osa Gripen E:n koelento-ohjelmassa sekä eri ilmavoimien taktisissa harjoituksissa. Myös Rajala sai lyhyen hävittäjälentäjän peruskurssin ja pääsi testaamaan taitojaan koneen ohjaimissa, sekä tietysti kokeilemaan laskeutumista maantietukikohtaan. Pääsy oikean hävittäjän istuimelle ja lentosimulaattoriin olivat mieleenpainuvia kokemuksia lentotekniikkaa populaaritasolla seuraavalle Rajalalle.
”Gripen-E lentokoneet olivat niin kauniin virtaviivaisia esineinä, ja niin superteknisiä, että maallikon on hyvin vaikea ymmärtää, kuinka niitä voisi vielä enempää kehittää. Ala toki elää voimakkaasti. Sensoritekniikka, teko- ja parviäly sekä UAV-tekniikka kehittyvät huimaa vauhtia, joten tulevaisuudessa onkin varmaan odotettavissa vielä melkoisia teknologian taidonnäytteitä taivaalle”, Rajala pohtii.
Gripen-E on mallina huippuunsa kehitetty, ja siitä löytyy lukuisia lentämistä helpottavia ja ohjaajan työkuormaa vähentäviä ominaisuuksia. Kone esimerkiksi opastaa lentäjää lentämään oikeilla nopeuksilla lentoonlähdön ja laskeutumisen aikana koneen senhetkisen painon perusteella, ja antaa ehdotuksia jopa sopivan aseen valinnassa. Autopilotilla lennettäessä suunnanmuutokset on mahdollista tehdä sivuperäsinpolkimilla niin, että molemmat kädet jäävät vapaaksi ohjaamon kosketusnäytön käyttämiseen. Kone tosin optimoi näytöllä esitettävät asiat, eli lähtökohtaisesti lentäjän ei tarvitse näyttöön operaation aikana koskea.
”Pääsy oikean hävittäjän ohjaimiin ja lentosimulaattoriin olivat mieleenpainuvia kokemuksia. Vuonna 1996 kävin Vietnamin Hanoin sotamuseossa istumassa 1960- ja 1970-luvuilta peräisin olevan venäläisen MIG-hävittäjän ohjaamossa. Teknologia on sittemmin lievästi sanottuna melkoisesti kehittynyt, mitä tulee ohjaamoihin ja kaiken sen sisältämän ’yksinkertaistamiseen’, jotta lentäjä voisi keskittyä olennaiseen”, Rajala pohtii.
Lämmin vastaanotto ja edelläkävijyys tekivät vaikutuksen
”Organisaation laajuus, monipuolisuus sekä yhteistyö Suomen, monen tärkeän länsimaan, että useiden eksoottistenkin maiden kanssa olivat mielenkiintoista tietoa. Mielessä heräsi vahva luottamus Ruotsin monipuolisiin taitoihin ja siitä seuranneeseen menestykseen”, Rajala summaa vierailuaan.
”Myös privaattivierailu yhdessä maailman parhaimmista ilmailumuseoista oli upea kokemus, jossa riittää sulattelemista vielä pitkäksikin aikaa”, hän toteaa vierailunsa päätteeksi hymyillen.
