Gripen & GlobalEye -järjestelmäkeskus tarjoaa kehittämisen kovan ytimen Suomelle
Nykypäivän hävittäjä on monisensorialusta ja ohjelmistoilla on iso merkitys. Konetta päivitetään ja järjestelmiä kehitetään jatkuvasti. Hävittäjäkoneen paremmuuden määrittää tänä päivänä nimenomaan koneen kehittämispotentiaali sen koko elinkaaren ajan. Näiden kehittämiseen tarvitaan osaamista kaikissa olosuhteissa ja Saab tarjoaa tähän ainutlaatuisen ratkaisun.
Gripen & GlobalEye -järjestelmäkeskus tarjoaa Puolustusvoimille itsenäisen ratkaisun koneiden kehittämiseen ja operatiivisen toiminnan tukemiseen. Järjestelmäkeskuksesta löytyy kaikki Gripeniin ja GlobalEyehen liittyvä osaaminen. Ainutlaatuiseksi tämän tekee se, että yhdestä paikasta löytyy kaikki tarvittava osaaminen mitä konetyypit edellyttävät ja tarvitsevat.
”Järjestelmäkeskuksen sisältä löytyvät kaikki mahdolliset Gripenin toiminnot, joita oikeassakin koneessa on, niin järjestelmät, tehtäväsuunnittelu kuin kaikki muutkin. Tämä on täysin ainutlaatuista,” kertoo Saab Finland Oy:n Gripen & GlobalEye järjestelmäkeskuksen kehityspäällikkö Perttu Karivalo.
”Gripen E:n myötä sotilasilmailu on noussut täysin uudelle tasolle. Se on ainut hävittäjä maailmassa, jossa itse lentominaisuuksiin ja -turvallisuuteen liittyvä ohjelmisto on täysin eriytetty muusta ohjelmistosta. Tämä mahdollistaa sen, että Gripen E:n suorituskykyä voidaan kehittää koko elinkaaren ajan nopeasti ja kustannustehokkaasti. Jopa kesken tehtävän”, Karivalo jatkaa.
”Tätä jatkuvaa kehitystä Suomi pääsee omien tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti tekemään tarjouksemme sisältämässä järjestelmäkeskuksessa, aina vuoteen 2060 asti.”
Järjestelmäkeskuksen suunnittelun ja toteutuksen vastuu jakautuu yhteisesti Ruotsin ja Suomen välillä. Suomen osalta vastuu on Karivalolla. Ehkä on syytä hieman valottaa hänen taustaansa ilmailuosaamisen ja -suunnittelun suhteen.
Vuoden 2021 maaliskuussa Saabin palveluksessa aloittanut Karivalo tuntee suomalaisen ilmailualan läpikotaisin ja on työskennellyt sen parissa koko ikänsä. Finnarilta projektinjohtotehtävistä nykyiseen tehtäväänsä siirtynyt Karivalo on toiminut ansiolentäjänä, ilmavoimien reservin ohjaajana, sekä yli kymmenen vuotta lentonäytösten johtajana Suomessa, Euroopassa ja Aasiassa. Suurelle yleisölle Karivalon kädenjälki on näkynyt esimerkiksi kuluneen vuoden Helsingin Kaivopuiston lentonäytöksen muodossa, jonka johtamisesta, suunnittelusta ja toteutuksesta hän vastasi.
”Voin myöntää, että olen unelmatyöpaikassani. Pystyn yhdistämään liiketoiminta-, projektinjohto- ja ilmailuosaamiseni kaikki yhdessä työtehtävässä”.
Kaikki yhdestä paikasta, kaikissa oloissa
”Aiemmin toiminnoista on ollut vastuita useammalla eri taholla, ja nyt kaikki tuodaan yhteen paikkaan. Tällä tavoin saadaan tehokas kehittämis-, tuotekehitys- ja analysointiyksikkö palvelemaan Puolustusvoimien tarpeita, sekä kehittämään Gripeniä ja GlobalEyeta niiden elinkaaren aikana”, Karivalo kertoo.
”Järjestelmäkeskus on osa Puolustusvoimien suorituskykyä ja operatiivista toimintaa. Keskuksesta käsin kyetään valvomaan Gripen- ja GlobalEye laivastoa sekä tarkkailemaan online-seurannalla niiden toimintaa”
Kyseessä on puolustusvoimien operatiivinen yksikkö johon ilmataistelukeskus, koelentäjät sekä muut-joukko-osastot pystyvät tuomaan kehitysideoita, joita jokapäiväisessä operatiivisessa toiminnassa syntyy. Keskuksessa kyetään heti analysoimaan, tutkimaan, kehittämään, testaamaan näitä mahdollisia toiveita.
Jos koelentäjä esimerkiksi toteaa haluavansa muuttaa näytöllään jonkin tutkavektorin eri väriseksi, jotta se toimisi paremmin tietyissä sääolosuhteissa, hän voi laittaa asiasta pyynnön keskukseen. Parhaimmillaan hän saa jo tunnin sisällä kutsun saapua simulaattoriin kokeilemaan uuden väristä tutkavektoria. Jos testissä todetaan, että uusi ratkaisu toimii hyvin ja nähdään että päivitys on järkevä on teoriassa mahdollista, että nappia painamalla uusi väri päivitetään kaikkiin käytössä oleviin Gripeneihin ja simulaattoreihin. Luonnollisesti järjestelmäkeskus tekee tiiviisti yhteistyötä lentokelpoisuusorganisaatioiden sekä sotilasilmailuviranomaisen kanssa ja kaikki mahdolliset päivitykset tapahtuvat hyväksyttyjen prosessien mukaisesti.
”Nopea tuotekehitys- ja testauskyky mahdollistaa omavaraisen ja nopean reagoinnin varsikin kriisitilanteessa”, Karivalo huomauttaa.
Saabin lähtökohtana on se, että Suomelle tulee täydellinen valmius kehittää Gripeniä ja GlobalEyen järjestelmiä sitä mukaa kuin aika etenee, teknologia kehittyy ja uhkakuvat ympärillämme muuttuvat.
Kehitystä ja tukea vuosikymmeniksi
Koneen sensoreiden ja järjestelmän on oltava jatkuvasti maailman huipputasoa ja kehitys on tauotonta. Järjestelmäkeskus vastaa Gripenin ja GlobalEyen jatkuvasta kehityksestä koko elinkaaren vuoteen 2060 asti.
”Järjestelmäkeskus on osa Puolustusvoimien suorituskykyä ja operatiivista toimintaa. Keskuksesta käsin kyetään valvomaan Gripen- ja GlobalEye laivastoa sekä tarkkailemaan online-seurannalla niiden toimintaa”, Karivalo kertoo.
Ilmataistelukeskukselle järjestelmäkeskus tarjoaa uusia työkaluja ja kyvykkyyksiä nopeasti testaamaan ja kehittämään uusia teknologioita taktiikoita sekä taistelutapoja.
”Lähtökohtana on security of supply - huoltovarmuus. Erityisesti kriisitilanteessa Suomella on täysin itsenäinen kyky ja valmius kehittää Gripenin ja GlobalEyen järjestelmiä, sekä päivittää ja muuttaa taktisia järjestelmiä vastaamaan operatiivista tilannetta. Varsinkin elektroninen sodankäynti ja sen vastatoimet kehittyvät jatkuvasti ja järjestelmäkeskus mahdollistaa nopean reagoinnin näihin uhkiin kriisitilanteessa,” hän painottaa.
Saab siirtää koko Gripenin järjestelmäkehitysosaamisen Suomeen järjestelmäkeskukseen, joka tulee olemaan maailmankin mittakaavassa merkittävä Gripenin suorituskykyjen kehittämiskeskus.
”Kun ensimmäinen Gripen E toimitetaan Suomelle, järjestelmäkeskus on toiminnassa. Järjestelmäkeskus on olennainen osa koneen kehittämistä ja käyttöönottoa, sen operatiivista toimintaa Suomessa. Järjestelmäkeskus voi parhaimmillaan olla myös kaikkien Puolustushaarojen yhteinen tuotekehityskeskus”, Karivalo summaa.