Skip to content Go to main navigation Go to language selector
Gripen E & GlobalEye

Hävittäjälentäjien blogi, Osa 4: Suorituskykyä 2060-luvulle saakka

6 min read + Video

Edellisessä blogitekstissä jo todettiin, että kaikki hävittäjäkoneen kyvykkyydet tulee olla sovitettuna yhteen niin oman koneen sisällä kuten myös muiden toimijoiden kesken. Tehtävä on jo itsessään haastava, mutta vielä haasteellisemmaksi sen tekee se, että lavetin on oltava suorituskykyinen koko elinkaarensa ajan, joka hävittäjäkoneella on tyypillisesti noin 30 vuotta.

Tässä kohtaa hyvän suunnittelun, helpon ja joustavan integraation sekä modulaarisuuden toimivuuden merkitys korostuu. Kaikki niin sanotut laastariratkaisut, joita koneeseen joudutaan tekemään operatiivisen käytettävyyden kustannuksella, ovat pois tehokkuudesta sekä pahimmassa tapauksessa lisäävät ohjaajan tai taistelujärjestelmän työkuormaa. Samoin aika, jonka kalusto seisoo käyttämättä isojen modifikaatioiden ajan, on pois sen kustannustehokkuudesta sekä tehtävänmukaisesta toiminnasta. Seuraavissa kappaleissa paneudutaan hieman niihin seikkoihin, millä tavoin Gripen E:n osalta on jo suunnittelussa huomioitu hävittäjän pitkä elinkaari sekä kyvykkyys taistelukentällä aina 2060-luvulle asti katsottaessa.

Uusinta teknologiaa

Gripen E on tällä hetkellä markkinoiden uusimpia koneita. Jopa nyt lentävät, niin sanotut 5. sukupolven hävittäjät ovat lentäneet ensilentonsa 2000-luvun alkupuolella ja ovat näin ollen siis jo lähtökohtaisestikin kolmattakymmenettä vuotta vanhoja. Niin kutsutut modernit häivekoneet ovat todellisuudessa 1990-luvun lopun suunnittelun tuotteita, jotka tehtiin vastaamaan silloisen uhkan vaatimuksia. Ajat ovat kuitenkin jo muuttuneet ja em. koneiden hidas kehitystyö on aiheuttanut sen, että ne ovat osin jääneet jälkeen vastateknologian kehityksessä.

On siis katsottava lähemmäs, että näkee kauas. Tällä hetkellä yksi markkinoiden uusimmista koneista on Gripen E. Se tarjoaa jo lähtökohtaisesti teknologiaa, joka on täysin uutta ja näin ollen sillä on palvelukseen tullessaan jo valmiiksi pitkä elinkaari.

Osalla HX-hävittäjäkilpailussa sekä markkinoilla yleisesti olevista hävittäjistä on myös meneillään tai suunnitteilla erilaisia elinkaaripäivityksiä. Näiden elinkaaripäivitysten tarkoitus on jatkaa jo ikääntyneen ja jonkin aikaa käytössä olleen kaluston elinikää. Yleisesti tällaisten isojen elinkaaripäivitysten tehollinen vaikutus rajoittuu noin 10-15 vuoteen, koska itse peruskonfiguraatiossa ei ole enää laajennusvaraa tai sitä ei olla koneeseen suunnitteluvaiheessa huomioitu.

Gripen E on suunniteltu toisin ja päivitykset sekä laajennusmahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti otettu huomioon. Gripen E on myös teknologialtaan täysin uusi kone, jossa on huomioitu sotateknologian kehitys uhkaympäristössä jo valmiiksi seuraaville vuosikymmenille sekä varauduttu ennakolta myös jo tuleviin uhkiin.

Modulaarinen rakenne

On helppoa todeta, että modulaarinen rakenne takaa helpon päivitettävyyden. Mutta Gripen E:n osalta asia on juuri niin. Laitteet, joiden elinkaaren aikana oletetaan tapahtuvan muutoksia tai joiden osalta keskeisiä päivityksiä tehdään elinkaaren aikana (esim. tehtävätietokoneet), on sijoitettu helposti näkyville. Kaikki oleelliset avioniikan, aseistuksen ja sensorien laitteet ovat ryhmitelty koneessa siten, että ne voidaan irrottaa ja asentaa takaisin erittäin nopeasti ja helposti vain irrottamalla liittimet laitteesta. Tärkeimmät laiteryhmät ovat myös sijoitettu koneessa niin, että jos suurempaan laitteistokokonaisuuteen tulee päivitystarpeita, ne voidaan yhdellä kertaa ja samalla ”avauksella” tehdä. Suurin osa irrotus- ja asennustoimenpiteistä voidaan tehdä myös kenttäolosuhteissa. Tällainen, jo lähtökohdaltaan hyvin suunniteltu modulaarinen rakenne helpottaa mahdollisia päivitystöitä, koska koneen osalta luukkujen ja rakenteiden avaamista ei tarvitse suorittaa mittavassa määrin ja kone on nopeammin takaisin lentopalveluksessa.

Nopea päivityssykli – jatkuva kehitys

Gripen E:n suunnittelussa on haluttu rakentaa koneen kehitystyötä jatkuvan kehityksen periaatteen pohjalle. Aiemmin pitkät ja mittavat elinkaaripäivitykset tarkoittivat kaluston seisomista modifikaatiolinjalla kuukausia, ennen kuin ne olivat taas käytössä. Nyt Gripen E:n osalta päivityksiä voidaan tehdä portaittain nopeassa tahdissa, kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla. Pienemmät päivitykset jopa tunneissa. Tämän mahdollistaa juuri edellä mainittu moduulirakenne.

Hävittäjissä tärkeänä osana ovat eri laitteiden ohjelmistot. Gripen E-koneen suunnittelussa on lähdetty siitä, että niiden ohjelmistot voidaan päivittää siten, ettei sillä ole vaikutusta lentokriittisten ohjelmistojen toimintaan. Mikäli vain yksittäinen laite vaatisi ohjelmistopäivityksen, järjestelmä voidaan päivittää vain sen laitteen osalta ja koneen muu järjestelmä säilyy silti yhteensopivana. Kunkin päätelaitteen ohjelmisto on siten suunniteltu olemaan oikealla tavalla riippumaton toinen toisestaan eikä näin ollen yksittäisen avioniikkalaitteen ohjelmistopäivitys vaadi aikaa vieviä ja työläitä keskustietokoneiden pääohjelmistojen muutoksia.

Laitteistoarkkitehtuuri

Yleensä hävittäjäkoneen jokin laitteisto on riippuvainen jonkin toisen laitteiston toiminnasta. Ja kun toiseen tehdään päivitys, on se seurannaisvaikutuksesta johtuen tehtävä myös toiseen. Esimerkkinä vaikkapa tehtävätietokoneen päivitys, joka saattaa vaatia asetietokoneen päivittämisen tai tutkan päivitys automaattisesti puolestaan tehtävätietokoneen päivittämisen.

gripen-e_16_9.jpg

Gripen E on tässä suhteessa laitteistoarkkitehtuurinsa puolesta kuitenkin poikkeuksellisen kaukonäköisesti suunniteltu. Gripen E:ssä yksittäiset laitteet on suunniteltu siten, että niiden toiminta on irti lentokriittiisistä laitteista. Toiminnot ovat älykkäästi suunniteltu siten, että yksittäisiä päivityksiä voidaan tehdä joustavasti ja nopeasti ilman aikaa vievää ja kallista koko koneen modifikaatiota ja sitä seuraavaa lentokelpoisuusprosessia. Tästä seurauksena on luonnollisesti operatiivisen tehokkuuden ja hävittäjien käytettävyyden lisääminen sekä tietysti mittavat kustannussäästöt. Toimintamalli on myös lentoturvallinen, sillä kriittiset järjestelmät voidaan turvata nopeissakin päivityssyklin tilanteissa.

Yksittäiset laitteet on lisäksi suunniteltu ja valittu niin, että niiden yhteistoiminta on toimivaa ja joustavaa sekä ne edustavat valmiiksi teknologian uusinta huippua. Tällä saavutetaan, se että laitteistoarkkitehtuurin osalta saatavuus- ja ikääntymisongelmat (ns. obsoliittiongelmat, obsolescence) eivät ole todennäköisiä.

Kaikki laitteet ovat myös NATO-yhteensopivia ja niiden tulevaisuuden potentiaalissa on jo suunnittelussa huomioitu jatkokehitysmahdollisuus.

Gripen & GlobalEye Systems Center (G2SC)

Nykypäivän hävittäjä on monisensorialusta ja ohjelmistoilla on iso merkitys. Konetta päivitetään ja järjestelmiä kehitetään jatkuvasti. Hävittäjäkoneen paremmuuden määrittää tänä päivänä nimenomaan koneen kehittämispotentiaali sen koko elinkaaren ajan.

Yhtenä tällaisena tulevaisuuden suorituskykyä ylläpitävänä sekä koneen kehityspotentiaalin pilarina on Gripen&GlobalEye Systems Center (G2SC), järjestelmäkeskus.

Critical Networks - stock image

Järjestelmäkeskus on osa Puolustusvoimien suorituskykyä ja operatiivista toimintaa ja se on koko ilmapuolustusjärjestelmän kokoava kehitys- ja tutkimuskeskus, josta löytyy kaikki Gripeniin ja GlobalEye:n liittyvä osaaminen – yhdestä paikasta.

Gripen & GlobalEye -järjestelmäkeskus tarjoaa Puolustusvoimille itsenäisen ratkaisun koneiden kehittämiseen ja operatiivisen toiminnan tukemiseen. Tätä jatkuvaa kehitystä Suomi pääsee omien tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti tekemään G2SC-järjestelmäkeskuksessa, aina vuoteen 2060 asti.

Nopea tuotekehitys- ja testauskyky mahdollistaa omavaraisen ja nopean reagoinnin varsinkin kriisitilanteessa. Lähtökohtana on se, että Suomelle tulee täydellinen valmius kehittää Gripeniä ja GlobalEyen järjestelmiä sitä mukaa kuin aika etenee, teknologia kehittyy ja uhkakuvat ympärillä muuttuvat. Järjestelmäkeskuksen avulla saavutetaan security of supply - huoltovarmuus.

Erityisesti kriisitilanteessa Suomella on näin täysin itsenäinen kyky ja valmius kehittää Gripenin ja GlobalEyen järjestelmiä, sekä päivittää ja muuttaa taktisia järjestelmiä vastaamaan operatiivista tilannetta. Varsinkin elektroninen sodankäynti ja sen vastatoimet kehittyvät jatkuvasti ja järjestelmäkeskus mahdollistaa nopean reagoinnin näihin uhkiin kriisitilanteessa

Kokonaisuus ratkaisee

Gripen E & GlobalEye

Kuten jo johdannossa todettiin, on kaiken lähtökohtana kokonaisuus, sen toimivuus ja joustavuus. Kokonaisuus syntyy kuitenkin yksittäisistä tekijöistä, jotka on suunniteltava niin hyvin, ettei yhden tekijän vuoksi koko koneen käytettävyys vaarannu tai siitä aiheudu kohtuutonta kuormitusta operatiiviselle käytölle. Gripen E:ssä tämä on jo lähtökohtaisesti otettu huomioon ja koneen käyttöpotentiaali mahdollistaa tulevaisuuden laajennettavuuden sekä joustavat päivitykset nopeasti kunkin tarpeen mukaan.

Tämän lisäksi muun taistelujärjestelmän yhteensopivuus sekä nopea reagointi esille nouseviin uhkiin mahdollistetaan G2SC-järjestelmäkeskuksen avulla, eikä vain Gripenin ja GlobalEye:n, vaan koko puolustusjärjestelmän osalta.

Gripen E ja GlobalEye tarjoavat tehokkaan ja kokonaisvaltaisen paketin, joka on suorituskykyinen ja relevantti – tänään, huomenna ja aina 2060-luvulle saakka sekä siitäkin eteenpäin.

Hävittäjälentäjien blogi on blogisarja, jossa kokeneet hävittäjälentäjät Mikko Koli ja Jussi Halmetoja paneutuvat Saabin hävittäjäteknologian kyvykkyyksiin ja ominaisuuksiin. Mikko Koli on entinen Hornet-koelentäjä Suomen ilmavoimista. Hän on mm. ensimmäinen JASSM-ohjuksen ampunut suomalainen. Jussi Halmetoja on kokenut Gripen-koelentäjä Ruotsin ilmavoimista. Hän toimi myös useamman vuoden Meteor-ilmataisteluohjushankkeessa Ruotsin edustajana.