”Vahva kokonaisvaltainen tarjous, mahdollistaa erittäin suorituskykyiset ilmavoimat” – koelentäjä Mikko Koli pitää Saabin tarjousta Suomelle ainutlaatuisena
Entinen Suomen ilmavoimien koelentäjä Mikko Koli on päätynyt pitkän hävittäjälentäjäuran jälkeen operatiivisen asiantuntijan tehtäviin Saabille, jossa hän käyttää tietotaitoaan Gripenin kehittämiseen. Uusi tehtävä toisesta näkökulmasta katsottuna on tuntunut innostavalta.
Saabilla loppukeväästä 2021 operatiivisen asiantuntijan tehtävissä aloittanut Mikko Koli on tehnyt kokonaisen uran hävittäjälentäjänä ennen siirtymistään uusiin tehtäviin Saabille. Ilmailu oli osa Mikko Kolin lapsuutta ja kiinnostus sitä kohtaan siirrettiin hänelle verenperintönä: edesmennyt isä vei Kolia ja hänen veljiään lentokentän kupeeseen seuraamaan koneiden lentoa.
”Isä oli innostunut ilmailusta ja lentokoneista, vaikkei konetta koskaan itse lentänytkään. Innostus tarttui kuitenkin isän kautta minuun ja veljiini ja täten vaikutti myös omaan uravalintaani merkittävästi”, kertoo Koli.
Lapsuudessa herännyt kiinnostus ilmailua kohtaan vei Kolin vanhempien veljiensä esimerkin saattamana suorittamaan varusmiespalveluksensa Ilmavoimissa. Toiveet rakentaa uraa ilmailun parissa olivat heränneet jo kurssille hakiessa ja suoritettuaan varusmiespalveluksen Ilmavoimissa Koli päätti hakea Maanpuolustuskorkeakoulun kadettikouluun jatko-opintoihin.
”Olin todella innostunut ilmasta elementtinä ja ajatus lentämisestä tuntui omalta heti alusta pitäen. Lapsena tulikin ihmeteltyä ja ihailtua pääskysten lentoa taivaalla ja unelma lentämisestä sai minut lähtemään kohti tätä lapsuuden haavetta.”
Kun Koli valmistui 1999 upseeriksi, tie vei MPKK:sta Karjalan lennostoon, Rissalaan. Rissalassa palvelusvuosia kertyi seitsemän ja samalla Koli sai myös koulutuksen Hornet-lentäjäksi. Uran alkuvaiheissa ensimmäiset yksinlennot ovat jääneet erityisesti Kolin mieleen: ”Olivathan ne unohtumattomia kokemuksia nuoren lentäjän elämässä.”
Koli kertoo erityisen merkittävänä käännekohtana hänen urallaan koelentokurssin, jonne päätyi hakemaan. ”Koelentäjän ura oli pitkään kiinnostanut ja 2003 siihen avautui kurssin myötä mahdollisuus.”, kertoo Koli.
Kurssin jälkeen Koli sai siirron Ilmavoimien Koelentokeskukseen. Koelentokeskuksessa palvelleena koelentäjänä Koli pääsi toimimaan hyvin erilaisten hankkeiden parissa, kuten Hornet-hävittäjien MLU1-elinkaaripäivityksessä projektiohjaajana ja MLU2:ssa projektiupseerina.
Elinkaaripäivitysten lisäksi monet koeammuntakampanjat ja aseintegraatiohankkeet olivat tärkeä osa Kolin työtä koelentokeskuksessa. Koli toimi mm. Yhdysvalloissa toteutetun JASSM-integraatioprojektin johtajana sekä oli ensimmäisen JASSM-ohjuksen ampunut suomalainen.
”Ne ovat olleet hienoja ja palkitsevia tilanteita, kun olen päässyt koelaukaisemaan aseen ensimmäisenä suomalaisena. Hetket ovat olleet vaikuttavia ja jopa jännittäviä, sillä niihin on kirjaimellisesti tiivistynyt monen vuoden integraatiotyö sekä lukuisten ihmisten työpanos.”
Koelentoyhteisössä kerätty kokemus arvokasta Saabille
Kuten monelle lentäjälle, myös Kolin uralla tuli vaihe, jossa oli tehtävä päätös jatkaako uraa Ilmavoimissa vai siirtyäkö reserviin. Reserviin jäätyään muutamien eri vaiheiden kautta Koli päätyi Saabiin palvelukseen.
”Luulen, että Saab arvostaa erityisesti pitkää, 15 vuoden mittaista koelentotaustaani. Koelentomaailmassa sain olla vuosia osana Suomen ilmavoimien kehittämistä sekä teknisellä että operatiivisella tasolla. Lisäksi itse lentämisestä osaamista on kertynyt 25 vuoden aikana, Hornetilla n. 1400 lentotuntia ja Hawkilla 850”, kertoo Koli.
Koli arvelee myös, että koelennoista tulleen osaamisen lisäksi myös tietämys prosesseista Suomen Ilmavoimien kaluston käyttöönottohankkeissa ja integraatioprojekteissa on arvokasta hävittäjävalmistajille, erityisesti nyt HX-hankkeen alla.
”Ymmärrys siitä, mitä Suomen ilmavoimat hävittäjältä ja aseintegraatioilta tarvitsevat ja miten kyvykkyys lopulta luodaan, on ihan keskeisessä asemassa.”
Gripen E:n kehitystyön suunnitelmallisuus on tehnyt vaikutuksen Koliin
Saabilla hävittäjiä kehitetään monitieteisissä tiimeissä, joissa on ihmisiä aina insinööreistä taktisiin asiantuntijoihin ja lentäjiin parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Erilaisista ammattilaisista koostuva tiimi on Kolin mielestä ehdottomasti vahvuus.
”Minä ja muut ohjaajat tuomme tiimiin operatiivista näkökulmaa. Osaamme kertoa konkreettisesti, että miten kalustoa käytetään ja millaisia tilanteita lentäjä taivaalla oikeasti kohtaa. Tiimin insinöörit tuovat puolestaan teknologisen osaamisen ja vastaavat koneen teknisen suunnittelun yksityiskohdista. ”Gripen on oiva esimerkki eri toimialojen asiantuntijoiden saumattomasta yhteistyöstä. Kaikkia palasia tarvitaan, että palapelistä tulee toimiva kokonaisuus”, tokaisee Koli.
Hävittäjissä tekniikka koostuu monesta eri osasta. Suunnittelutyössä voidaan lähteä pohtimaan ratkaisuja joko uhkan tai lentäjän näkökulmasta. Viimeisien vuosikymmenten aikana hävittäjäteknologia on kehittynyt huimasti ja valmistajat etsivät koko ajan uutta innovaatiota, joka mullistaisi jälleen alaa.
”Näen, että nykypäiväisen ilmasodan heikoin lenkki lopulta on ihminen: meidän kehojamme, kun vaan ei ole tarkoitettu hävittäjän ohjaimiin taivaalle 10 kilometrin korkeuteen 9 g:n voimiin valtavan tietomäärän kanssa. Tulevaisuudessa ihmisen rooli ”heikkona lenkkinä” luultavimmin korostuu. Teknologian avulla voimme kuitenkin tuoda jatkuvasti parempia ja helpompia tapoja prosessoida tietoa, esittää informaatiota lentäjälle ja voimalaitepuolella sekä tutka- ja häirintätekniikan parissa pystymme koko ajan kehittämään uusia sekä helpottavia teknisiä ratkaisuja.”
Saabin Suomelle esittelemä tarjous on Kolin mielestä erittäin vakuuttava. Hän erityisesti kertoo arvostavansa edistyksellistä ja korkeatasoista sensoriteknologiaa ja -fuusiota. Koli nostaa esiin Gripenin ilmasta-ilmaan-suorituskyvyn: Meteor-ohjus ja suorituskykyinen tutka yhdistettynä koneen elektronisen vaikuttamisen- ja omasuojajärjestelmään sekä laajakuvanäytöllä esitettyyn tilannekuvaan antaa Gripenille erinomaiset edellytykset menestyä nykypäivän ja tulevaisuuden ilmasodassa.
Lentäjänä hän näkee hävittäjätorjunnan kokonaisuuden tärkeimpänä ominaisuutena, erityisesti Suomen toimintaympäristössä. Myös ilmasta-maahan-suorituskyky saa aiheeseen syvällisesti perehtyneeltä Kolilta kiitosta, sekä koneen nerokkaasti suunniteltu arkkitehtuuri, joka mahdollistaa helpot ja joustavat integraatiot koko koneen elinkaaren ajan.
”Saabin paketti on hienosti rakennettu. Siinä on omistettu aikaa ja ajatusta siihen, miten hävittäjäsuorituskykyä pystytään tulevaisuudessa ylläpitämään mahdollisimman kustannustehokkaasti, nopeasti ja helposti. Koneen järjestelmät ovat muokattavia ja hyvin laajennettavissa tarjoten paljon tulevaisuuden potentiaalia. Suorituskyky koneessa on monessa taistelunkestävässä kerroksessa, moneen eri tehtävään. Saabin pakettiin on lisäksi tarjottu kokonaisen ilmapuolustusjärjestelmän mahdollistava suorituskykyinen ja Suomelle uudenlainen kyvykkyys: GlobalEye-ennakkovaroitus- ja valvontakone. Tuntuu, että tarjouksessa on otettu huomioon ihan jokainen näkökulma ja silti keskitytty olennaiseen: Ratkaisu on sellainen, joka sopii juuri Suomeen, meidän toiminta- ja uhkaympäristöön, Suomen operatiiviseen tapaan käyttää hävittäjiä sekä tänne karuun ja kylmään pohjoiseen ilmastoon”, sanoo Koli.
Mikko Koli