Naamiointi ratkaisee
Droonien määrän ja suorituskyvyn kasvu Ukrainan sodassa on lisännyt merkittävästi tehokkaan naamioinnin tarvetta. Ruotsalainen upseeri ja tutkija Daniel Smith uskoo, että hyvät herätteiden hallinnan (signature management) ratkaisut, kuten Barracuda-naamiointi, ovat ratkaisevia taistelukyvyn säilyttämiseksi.
Daniel Smithin väitöskirjatutkimus vei hänet Ruotsin akateemisista piireistä suoraan Ukrainan sodan etulinjaan. Ruotsin asevoimien kapteenina Smithiä kiinnosti, miksi jotkut taisteluyksiköt pysyvät koossa ja toimivat tehokkaasti äärimmäisen paineen alla, kun taas toiset murtuvat. Etsiessään vastauksia ja viimeistellessään tohtorintutkintoaan Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa (Försvarshögskolan), hän vietti 55 päivää rintamalla ja haastatteli yli 50 Ukrainan joukoissa palvelevaa sotilasta heidän kokemuksistaan.
Syyskuussa 2025 Smith puolusti julkisesti väitöskirjaansa Focalizing Warfighters: Combat Cohesion from Below. Vaikka tutkimus keskittyi ensisijaisesti sotilaiden motivaatioon, haastattelut valottivat myös sodan taktista ja teknologista kehittymistä sekä naamioinnin kasvavaa merkitystä. Äskettäin asiantuntijapaneelissa puhuessaan Smith avasi, miksi naamiointia tarvitaan nyt aiempaa kauempana etulinjasta ja miten älykkäät harhautusratkaisut ovat nousseet strategiseen rooliin.
Laajeneva vaaravyöhyke
Smithin mukaan Ukrainassa, kuten aiemmissakin konflikteissa, naamiointi on keskeisessä roolissa joukkojen selviytymisen ja tehtävien suorittamisen kannalta. Vaikka se ei tuota näyttäviä viraalivideoita räjähtävien ammusten tapaan, se on erittäin tehokasta ihmishenkien suojelemisessa.
“Naamiointi, harhauttaminen ja herätteiden hallinta ovat todennäköisesti parhaita keinoja katkaista koko tappoketju, koska ketju ei koskaan pääse edes käynnistymään.”
“Onnistuneen naamioinnin kokemus ei ole sotilaille niinkään emotionaalinen, vaan rationaalinen. Kyse on ymmärryksestä, että omaa toimintaa ei havaita – ja siitä syntyvästä luottamuksesta.” Smithin mukaan teknologian kehittyessä myös naamioinnin vaatimukset ovat muuttuneet sodan aikana. Molemmat osapuolet käyttävät nyt valtavia määriä drooneja, mikä on laajentanut vaaravyöhykettä molemmin puolin etulinjaa. “Halpojen droonien ja itsemurhalennokkien, kuten Shahedien, yleistyminen tarkoittaa, että herätteiden hallintaa ei voi enää sivuuttaa”, hän sanoo. “Sotilaan turvallinen etäisyys etulinjasta on kasvanut muutamasta kilometristä 30–40 kilometriin verrattuna muutaman vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen.” Tällä harmaalla vyöhykkeellä liikuttaessa oman havaittavuuden minimointi on elintärkeää.
Lämpösensorit ovat nyt arkipäivää
Toinen merkittävä muutos on lämpösensoreiden yleistyminen. Sodan alkuvaiheessa useimmissa drooneissa oli vain optiset sensorit, mutta nykyään lämpökamerat ovat käytännössä vakiovaruste. Ilman suojaa toimivat sotilaat erottuvat tällöin selvästi ympäristöstään. Barracudan henkilö- ja ajoneuvoratkaisut tarjoavat monispektristä suojaa, mukaan lukien lämpösuojan, ja niitä käytetään Ukrainassa. Monilla sotilailla on kuitenkin käytössään vain optinen naamiointi. “Herätteiden hallinnan näkökulmasta monet ukrainalaiset sotilaat toivat esiin tarpeen suojautua nimenomaan lämpökameroita vastaan”, Smith kertoo. “Lisäksi he halusivat parempia keinoja pysyä havaitsemattomina myös esikunnissaan – eli kokonaisvaltaisempaa herätteiden hallintaa.”
Smithin haastattelut osoittivat myös harhauttamisen kasvavan merkityksen sodassa. Yhä kehittyneempiä valejärjestelmiä käytetään vihollisen resurssien kuluttamiseen ja huomion siirtämiseen pois todellisista joukkokeskittymistä. “Harhautusratkaisujen käyttö on lisääntynyt, kun Ukrainan asevoimilla on vaikeuksia miehittää koko puolustuslinjaa”, Smith sanoo. “Joitakin alueita joudutaan jättämään vajaalle suojalle – ja sama koskee myös Venäjän puolta.” Toisin kuin toisen maailmansodan yksinkertaiset harhamaalit, nykyiset valejärjestelmät jäljittelevät aidon sotilaallisen kaluston melua, toimintaa ja lämpöjälkeä.
“Nämä järjestelmät tuottavat samanlaisia herätteitä kuin todelliset joukot”, Smith kuvaa. “Ne havaitaan kaukaa, ja kun hyökkäysdrooni lähetetään paikalle, saatetaan huomata, ettei kohde ole aito. Se tuhotaan silti.”
Harhauttamalla voittoon
Smithin mukaan sensoreiden räjähdysmäinen lisääntyminen taistelukentällä tarkoittaa, että naamioinnilla ja harhauttamisella on keskeinen rooli kaikissa yrityksissä murtaa nykyinen pattitilanne. “Jos haluat edes mahdollisuuden läpimurto-operaatioon tällaisessa ympäristössä, sinun on ensin kyettävä keskittämään riittävät joukot”, Smith sanoo. “Se edellyttää kaiken naamioimista: valmistelut, varastot, logistiikkakeskukset, tukikohdat, tiet, kokoontumisalueet ja harjoitusalueet. On pysyttävä riittävän näkymättömänä, jotta vihollinen ei ala kysyä, miksi tietylle alueelle kulkee yhtäkkiä enemmän joukkoja, ammuksia, elintarvikkeita ja polttoainetta.”
“Kun meillä on tämä, olemme yöllä näkymättömiä. Lämpöoptiikka ei näe meitä”
Laajamittaisen havaitsemisen välttämisen haasteena on se, että yksikin huolimattomasti toimiva henkilö tai yksikkö voi paljastaa kokonaisuuden. “Naamiointi voi toimia myös suuressa mittakaavassa”, Smith sanoo. “Mutta se on vaikeampaa, koska olemme ihmisiä, ja ihmiset tekevät virheitä.” Ratkaisevaa on, että jokainen sotilas tietää, mitä häneltä odotetaan herätteiden hallinnan osalta. “Se ei ole vaikeaa, mutta vaatii kurinalaisuutta”, Smith sanoo. “Ja kurinalaisuus syntyy muun muassa koulutuksesta. Kun tämä onnistuu, koko järjestelmä on mahdollista naamioida.”
“Kun meillä on tämä, olemme yöllä näkymättömiä. Lämpöoptiikka ei näe meitä”
Smithin mukaan hänen työnsä Ukrainassa on vahvistanut käsitystä siitä, että tehokas naamiointi lisää sotilaiden luottamusta. “Tapasin sotilaita, jotka puhuivat Barracudan tuotteista”, hän kertoo. “He sanoivat: ‘Kun meillä on tämä, olemme yöllä näkymättömiä. Lämpöoptiikka ei näe meitä.’ Se antaa valtavasti itseluottamusta. Sen ansiosta he uskaltavat mennä etulinjaan ja hoitaa tehtävänsä ilman jatkuvaa huolta omasta turvallisuudestaan.”