Skip to content Go to main navigation Go to language selector
otaniemi0514_2_original.jpg

Saabin ja Aalto-yliopiston mittava tutkimusyhteistyö poikii suomalaisia innovaatioita

3 min read + Video

Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa on johtanut uusiin innovaatioihin. Syyskuussa 2021 Saab investoi 3 miljoonaa euroa lisää yhteistyöhön uusilla tutkimusalueilla.

”Pyrimme tekemään hyviä yhdistelmiä. Ymmärtämään mitkä ovat ne alueet, joissa Saab tarvitsee pitkäjänteistä tutkimusta, joka kohdistuu tulevaisuuden tuotteisiin. Aalto-yliopistolla on monella alueella maailmanluokan erityisosaamista, ja me pyrimme löytämään näille hyvää matchia. Tämä menettely on toiminut erittäin hyvin”.

Toinen seikka menestyksen takana on se, että väitöskirjojen tekijöistä merkittävä osa on Saabin palkkalistoilla.

”Tämä on jopa hieman poikkeuksellista Suomessa. Heidän päätyönään on tehdä väitöskirjaa Aalto-yliopiston tutkimusryhmässä, mutta he ovat Saabin palkkalistoilla ja osallistuvat osin johonkin tuotekehityshankkeeseen ja sitä kautta kasvavat Saabin toimintaympäristöön väitöskirjan tekemisen ohella”.

Hanke on poikinut hyvässä tahdissa yli 20 julkaisua tieteellisissä lehdissä ja konferensseissa. Eräänä kohokohtana on ollut tekoälyn ja koneoppimisen arvostetuimpana julkaisupaikkana pidetty kansainvälinen NeurIPS-konferenssi, jossa väitöskirjan tekijä sai julkaistua artikkelin viime vuoden puolella.

”Diplomitöitä on syntynyt yhteensä yhdeksän sekä ensimmäiset tohtorit valmistuvat ensi vuoden alkuun mennessä”, Alinikula summaa.

Hän kertoo olevansa erityisen mielissään siitä, että vaikka yhteistyö keskittyy perustutkimukseen ja akateemiseen tutkimukseen, teollisuuden kanssa työskentelyyn tottuneet Aalto-yliopiston professorit ovat antaneet huomattavan lisän ongelmanratkaisuun.

”Yhtenä esimerkkinä mainittakoon eräs haasteellinen antennirakenne, jonka olisimme tarvinneet, mutta vallinneen tiedon mukaan sellaisen tekeminen oli mahdotonta. Eräs professoreista otti tämän haasteena. Aloimme yhdessä miettiä toteutusta siihen ja löysimmekin ratkaisun. Akateemisen tutkimuksen lisäksi hankkeissa syntyy siis innovaatioita. Tällä hetkellä meillä on jo viisi patenttihakemusta, jotka perustuvat näihin yhteistyössä tehtyihin innovaatioihin. Emme osanneet mitenkään odottaa tätä ja se on yllättänyt meidät positiivisesti”.

Ainutlaatuinen tekemisen malli

Saabin ja Aalto-yliopiston yhteistyölle on keskeistä tavanomaista tiiviimpi yhteydenpito ja yhteistyön pitkäjänteisyys.

”Asioista ei keskustella sopimusten kautta vaan ideoidaan yhdessä. Olemme oppineet tuntemaan toisemme hyvin näiden neljän vuoden aikana ja luotamme toisiimme. Tämänkaltainen yhteispeli on tehnyt kaikesta hyvin tehokasta ja menestyksellistä. Pidän siitä, että yhteistyöhön panostetaan jo lähtökohtaisesti pitkäjänteisesti, joka mahdollistaa väitöskirjojen tekemisen. Jos projekti olisi katkolla aina puoli vuotta tai vuosittain, mukaan ei saataisi parhaita tekijöitä. Se on yksi menestystekijä”.

Kun Suomessa tutkimusrahoitusta on leikattu eri puolilla, Saab ja Aalto-yliopisto uivat tässä mielessä vastavirtaan. Alinikula toteaa tutkimusyhteistyön ei vain menestyksekkääksi, mutta myös välttämättömäksi.

”Järjestelmät ja tuotteet muuttuvat alati kompleksisemmiksi. On välttämätöntä, että teemme tällaista ihan maailmanluokan tutkimusta näillä kriittisillä alueilla. Näin syntyvät ne ideat, joilla teemme parhaat tuotteet. Tästä on hyviä esimerkkejä Saabin historiassa”, hän kertoo.

”Meidän toimialallemme sopii hyvin tällainen pitkäjänteinen ja sitoutunut tutkimus”.

Lisäinvestointi laajentaa yhteistyötä

Perusrahoituksen osalta tutkimusyhteistyö on keskittynyt pitkälti sensoriteknologioihin.

”Lisäinvestointi sen sijaan on suunnattu uusille alueille kuten tekoälyyn, autonomisiin ja kognitiivisiin järjestelmiin sekä koneoppimiseen”, Alinikula kertoo.

”Olemme tukeneet väitöskirjoja Aallossa ja nyt haluamme laajentaa myös post doc-tasoon, jolloin saamme näiden aihealueiden parhaat tutkijat mukaan projekteihimme. Siihen tämä kolmen miljoonan euron lisärahoitus on suunnattu”.

Luodatessaan tutkimusyhteistyötä tulevaisuuteen, Alinikula näkee jo useiden tohtorien valmistuneen ohjelmasta ja sijoittuneen hyvin Saabilla työtehtäviin ja sitä kautta vievän uusimpien teknologia-alueiden osaamista eteenpäin Saabin tuotekehityksessä. Jatkossa hän pitää myös välttämättömänä, että tutkimusportfoliota jatkuvasti uudistetaan vastaamaan sen hetkisiä tutkimustarpeita.

”Tämä tutkimusyhteistyö myös mahdollistaa liittymisen muihin, esimerkiksi erilaisiin eurooppalaisiin tutkimushankkeisiin”, hän lisää.

”Näkisin, että koko tutkimuksen taso paranee ja syvenee eteenpäin mentäessä. Saamme enemmän tunnettavuutta ja näkyvyyttä, sekä Saabin sisällä että ulkopuolella”.

Tutustu tarkemmin Saabin ja Aalto-ohjelman tohtoriopiskelijoiden väitöstutkimuksien aiheisiin: