Skip to content Go to main navigation Go to language selector

Reaaliaikainen taistelun johtaminen

Category and tags

 

HMAS Perth ASMD Ops Room
Rauhan aikana ja eriasteisissa konflikteissa aina sotatilaan saakka johtamisjärjestelmien tehtävä on valvoa ajankohtaista tilannetta ja pitää yhteiskunta turvassa. Käytämme näitä järjestelmiä esimerkiksi luonnonkatastrofien sattuessa varmistamaan, että katastrofialueen ihmisille saadaan toimitettua heidän tarvitsemansa tarvikkeet mahdollisimman pikaisesti.

Taistelun johtaminen on kehittynyt alkuvaiheistaan valtavasti. Kynät, kartat ja kompassit ovat digitalisoitumisen myötä väistyneet yhä monitahoisempien älykkäiden johtamisjärjestelmien tieltä. Nämä uudet järjestelmät tukevat kriisiajan suunnittelutyötä, ja niissä hyödynnetään integroituja analyysityökaluja ja monipuolisia tiedonsiirtomahdollisuuksia.

Ruotsissa viranomaiset ja puolustusvoimat käyttävät yleisesti Saabin johtamisjärjestelmiä maan aluevesien, rannikon, maa-alueen ja ilmatilan valvontaan. Kun viranomaisilla on käytössään uusimmat tiedot, he voivat paremmin seurata tapahtumia ja reagoida niihin tarvittaessa. Kukin näistä järjestelmistä koostuu valikoimasta sensoreita, jotka esimerkiksi seuraavat radioliikennettä ja tutkasignaaleja ja tuottavat niiden perusteella tietoja. Näitä järjestelmiä käytetään myös rajavalvontaan ja laittoman toiminnan – kuten huumeiden salakuljetuksen – seurantaan sekä maalla että merellä.

Kuten Daniel Wengelin kertoo: ”Vaikka konfliktit lopulta voitetaan silkalla sisulla ja päättäväisyydellä, sotilaallisten operaatioiden suorittaminen menestyksekkäästi vaatii laajan tilannekuvan muodostamista digitaalisen signaalinkäsittelytekniikan avulla. Se auttaa välttämään virheitä, parantaa tekemisen laatua ja vähentää haavoittuvuutta vastatoimille.”

Lisäksi teknologia antaa mahdollisuuden parantaa omaa tilannekuvaa jakamalla yhteinen tilannekuva liittolaisten kanssa.

”Ruotsi ja Suomi jakavat kansalliset tilannekuvansa keskenään voidakseen ylläpitää täydellistä ja päivittyvää tilannekuvaa Itämeren merialueelta”, kertoo Saabin Senior Director & Naval C2 Domain Owner Johan Hägg. ”Alueellisen koskemattomuuden säilyttäminen, ympäristömme tapahtumien seuraaminen, on puolustuksen tukipylväs ja siksi tärkeä osa maamme vapauden, sen asukkaiden ja sen edustamien arvojen turvaamista.”

9LV Combat Management System

Sodan sumu

Kaikkea ei kuitenkaan ole aina helppo nähdä, sillä konfliktien kehittymiseen liittyy aina jonkinasteista sekaannusta. Preussilainen kenraali ja sotateoreetikko Carl von Clausewitz kutsui tätä ”sodan sumuksi”. Hän kirjoitti myös ”sodan kitkasta”; siitä, kuinka ennalta arvaamattomat olosuhteet haittaavat päätöksentekoa ja viivyttävät strategian toteuttamista tai estävät sen kokonaan. Komentajien on tarkasteltava tilannetta kriittisesti voidakseen ymmärtää asemansa muuttuneessa tilanteessa.

Kun sotilasjohtajat saavat johtamisjärjestelmästään tarkan kuvan vallitsevasta tilanteesta, he voivat seurata joukkoyksiköitään, ajoneuvojaan, lenkokoneitaan ja aseitaan, valvomaan polttoaine- ja muonatilannettaan ja niin edelleen. He pystyvät myös tunnistamaan vihollisen asemat ja ajoneuvot ja seuraamaan heidän joukkoyksiköitään. Nämä ovat kaikki ensiarvoisen tärkeitä suunnitteluprosessia auttavia tietoja.

”Jos taistelunjohtojärjestelmä tietää omien joukkojesi ja vihollisen joukkojen sijainnin ja vihollisen aseiden kantaman, voit arvioida, oletteko niiden vaikutusalueella”, Daniel Wengelin sanoo. ”Haluat olla viholliselle mahdollisimman vaarallinen tulematta itse ammutuksi alas.”

Visby-class corvettes 9LV Ceros

OODA-silmukka

Taistelutoiminnan aikana tapahtuu syklinen prosessi, jonka mukaisesti komentajat päättävät toiminnasta. Sitä kutsutaan OODA-silmukaksi. Prosessi jakautuu neljään päävaiheeseen: havainnointi (observe, O), suunta (orient, O), päätös (decide, D), toiminta (act, A). Johtamisjärjestelmä tukee tämän OODA-silmukan toteuttamista.

OODA-silmukan teoria kehitettiin alun perin Yhdysvaltain ilmavoimissa, jossa sitä käytettiin sotilaallisissa operaatioissa. Nykyään sitä käytetään yhtä paljon oikeudenkäynneissä, liike-elämässä ja lainvalvonnassa kuin asevoimissa. Sillä loppujen lopuksi siinä on kyse energian suuntaamisesta parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteena vastustajan voittaminen mahdollisimman nopeasti, sekä tietysti oma selviytyminen.

Daniel Wengelin kertoo: ”Mitä nopeammin OODA-silmukan pystyy käymään läpi, sitä suurempi todennäköisyys on voittaa vastustajansa.

”Sotilaallisessa toiminnassa silmukan ensimmäinen ”O” (havainnointi, observe) kattaa kaikki tekniset sensorit ja muut tietolähteet, joiden avulla voi muodostaa nopeasti riittävän hyvän tilannekuvan. Samanaikaisesti valetietojen, harhautusten ja häirinnän kaltaisilla vastatoimilla pyritään rajoittamaan vastapuolen ”O”-vaihetta. Järjestelmien keräämät tiedot kootaan sitten käytettävissä olevaksi tiedoksi ja esitetään ymmärrettävällä tavalla, mikä muodostaa silmukan seuraavan ”O”:n, orient (suunta). Tämän kuvan perusteella määritellään sitten vaihtoehdon päätöksentekoa (”D”, decision) varten. Lopuksi ryhdytään tarvittavaan toimintaan (”A”, action).”